tiistai 22. helmikuuta 2011

Lihaksikas laihuus

Tuijotan itseäni kokovartalopeilistä. Näytän siltä, että reenaan paljon - mulla on lihaksia. Oon kuitenkin pötkö. Oon aina ollut tasapaksu, ja se saa vyötäröni näyttämään suurelta. Mun vartalo on rakentunut niin, että läskiä kerääntyy käsivarsiin, yläreisiin ja mahaan tasaisesti plus kaikkealle pieninä kerroksina. Näytän oikeesti ihan kivalta. Oon aika kiinteä, ja oonkin tehnyt sen eteen todella paljon työtä. Haluan kuitenkin olla enemmän: laihempi, kiinteämpi, lihaksikkaampi ja haluan kapean vyötärön verrattuna lantioon. Haluan että lihakset näkyvät niiden pinnalle pingoittuneen ihon läpi.




Mulla on kesään asti aikaa laihduttaa viiteenkymppiin, sillä mun on pakko mahtua mun kesävaatteisiin kunniakkaasti. Koko 34 ei enää oikeen mene päälle. Ostin mekon tammikuussa, ja se ei mahdu enää mun päälle. Mulla on pari välitavoitetta, tapahtumia joissa haluan näyttää hyvältä, ensin 60 kg ja sitten 55. Kyllä mä siihen pystyn. Kevät ja auringonpaiste tuovat motivaatiota. Kukapa ei haluaisi näyttää hyvältä, kun on aika kuoriutua kaikista näistä vaatekerroksista?




Mulla on jäänyt ÄLYTÖN himo herkkuihin joulun jälkeen, eikä se ole lähtenyt, vaikka olin rajoitinkin herkkujen syöntiä. Lopetin karkkilakkoni, koska en kestänyt sitä. En muista, koska viimeksi himoni olisi ollu niin suuri. Itkin monesti oman huoneeni nurkassa, että tarvitsen sokeria. Sitten kerran juoksin kauppaan ja ostin älyttömästi suklaata ja soin kaiken yhdeltä istumalta. Mahani murjotti, mä murjoitin kilpaa ja voitin. Teki mieli viiltää. Viime kerrasta on niin aikaa ja haluan toisaalta siihen fiilikseen. Taidan olla hyvinkin masokistinen ihminen.




kesä kesä kesä kesä kesä kesä kesä... tule jo

keskiviikko 9. helmikuuta 2011

PICS

 Just think about it...

  happy happy happy.. sounds good eh?




no regrets


remember:

true,
but
.
.
.
.


sometimes i would just want to say..

PS.

tiistai 8. helmikuuta 2011

Mun on ihan pakko laihtua. Pakko. En halua, että mun maha ja reidet tursuaa näin kesällä. Haluan juosta bikineissä rannalla. Viimekesänä olin kohtuu sinut itseni kanssa, ja olin paljon bikineissä. Olin päässyt laihdutuksen huumaan. Nyt kauhistuttaa kulkea toppi päällä jopa perheen edessä, saati sitten alusvaatteilla.

Olen kasannut kiitettävästi lihaksia, niin nyt jos laihdutan proteinia syömällä saan pitää melkein kaikki lihakseni. En halua menettää niitä, sillä olen tehnyt hurjaa työtä niiden eteen. Nykyään liikun vähintään 13 tuntia viikossa ja vieläkin tuntuu, että haluan liikkua enemmän... Eihän tää tunnu missään, paitsi jos on tehnyt paljon lihasreeniä. Sunnuntain reeneissä tehtiin lihaskuntoa (mm. vatsalihaksia ja 100 kyykkyhyppyä) ja se tuntui, sillä kyllä tän turvonneen norsun nostelemiseen tarvii voimaa. Maanantaina en päässyt reeneihin, sillä pystyin tuskin kävelemään.

Mun pitää alkaa laihduttaa kunnolla, vaikka tolla 246810 dietillä. Sillä pääsis kyllä kunnolla alkuun. Voisin kokeilla, että pystynkö rajoittamaan syömiseni 200 kaloriin huomenna. Tuntuu mahdottomalta ajatukselta tän norsusyönnin jälkeen. Jos nyt kuitenkin rupeen karpiks niin toi 200 kcal on tosi paha. Eli no vois yrittää tota 200, ja jos ei onnistu niin 400 sitten. ---- Siinä kurkkaus mun perus ajatuksiin.

Kun olen yrittänyt syödä normaalisti tai laihduttaa terveellisesti, halintani syömisiin on mennyt täysin. Ehkä mulle siis toimii vaan extreme kaikessa. Extreme laihdutus ja extreme ahmiminen. Haluaisin oppia elämään normaalisti, ei vielä.. mutta joskus.

Me saatiin netti tänään, tai no eilen, sillä nyt kello on jo yli puolenyön. Elikkä kuvia tulossa ja enemmän järkevämpiä postauksia.


Mitä tykkäätte muuten ulkonäöstä? Liian vaaleanpunainen?