Lihaksikas laihuus

Tuijotan itseäni kokovartalopeilistä. Näytän siltä, että reenaan paljon - mulla on lihaksia. Oon kuitenkin pötkö. Oon aina ollut tasapaksu, ja se saa vyötäröni näyttämään suurelta. Mun vartalo on rakentunut niin, että läskiä kerääntyy käsivarsiin, yläreisiin ja mahaan tasaisesti plus kaikkealle pieninä kerroksina. Näytän oikeesti ihan kivalta. Oon aika kiinteä, ja oonkin tehnyt sen eteen todella paljon työtä. Haluan kuitenkin olla enemmän: laihempi, kiinteämpi, lihaksikkaampi ja haluan kapean vyötärön verrattuna lantioon. Haluan että lihakset näkyvät niiden pinnalle pingoittuneen ihon läpi.

Mulla on kesään asti aikaa laihduttaa viiteenkymppiin, sillä mun on pakko mahtua mun kesävaatteisiin kunniakkaasti. Koko 34 ei enää oikeen mene päälle. Ostin mekon tammikuussa, ja se ei mahdu enää mun päälle. Mulla on pari välitavoitetta, tapahtumia joissa haluan näyttää hyvältä, ensin 60 kg ja sitten 55. Kyllä mä siihen pystyn. Kevät ja auringonpaiste tuovat motivaatiota. Kukapa ei haluaisi näyttää hyvältä, kun on aika kuoriutua kaikista näistä vaatekerroksista?

Mulla on jäänyt ÄLYTÖN himo herkkuihin joulun jälkeen, eikä se ole lähtenyt, vaikka olin rajoitinkin herkkujen syöntiä. Lopetin karkkilakkoni, koska en kestänyt sitä. En muista, koska viimeksi himoni olisi ollu niin suuri. Itkin monesti oman huoneeni nurkassa, että tarvitsen sokeria. Sitten kerran juoksin kauppaan ja ostin älyttömästi suklaata ja soin kaiken yhdeltä istumalta. Mahani murjotti, mä murjoitin kilpaa ja voitin. Teki mieli viiltää. Viime kerrasta on niin aikaa ja haluan toisaalta siihen fiilikseen. Taidan olla hyvinkin masokistinen ihminen.




kesä kesä kesä kesä kesä kesä kesä... tule jo