Katselin kaverini kanssa kuvia viime kesältä. Kaverini pysähtyi yhden kuvan kohdalle, jossa hyppäsin ilmaan hellemekko päällä. Hänen suu loksahti auki. Hän kauhisteli: "Vähän sä oot laiha!" Mä katsoin kuvaa tarkasti, ja näin reisieni jänteet, selvästi erottuvat solisluut ja solakat jalat sekä kädet. En nähnyt itseäni siinä. En ole tottunut siihen, että olen edes normaali saati laiha. Oma näkemykseni itsestäni on jumahtanut siihen paikkaan kun olin lihavimmillani, noin 15 kiloa painavampana. Sanoin kaverilleni, että olen kyllä lihonnut tuosta. Enkä valehdellut.

Aion korjata suhteeni ruokaan. Aion löytää keinoja välttää tunteiden turruttamista ruokaan. Aloitan herkku/suklaa/karkkilakosta, sillä varsinkin suklaan syöminen on riistäytynyt käsistä. Syön paljon proteiineja ja kasviksia, vältän pastaa, riisiä, perunaa ym. Ensin pyrin normalisoimaan suhteeni ruokaan ja kasaamaan lihaksia, sitten laihdutan. Kun olen timmi 55 kiloinen tyttönen, pakotan itseni tyytyväiseksi omaan kehooni ja kaikkeen minussa.

Nyt nukkumaan, sillä nukkuminen vähentää ruokahalua ;)

En oikeastaan ymmärrä miksi joku jaksaa lukea tätä tasaista mössöä, mutta olen kuitenkin otettu siitä, että olen saanut lukijoita <3