Anteeksi

en ole kommentoinut
en ole postaillut
en ole laihduttanut
en ole juhlinut
en ole ollut onnellinen
en ole jaksanut, mitään...

olen mässäillyt
olen luistanut vastuusta
olen hermoillut
olen pelännyt
olen ollut laiska



Haluaisin selitellä tätä kaikkea, mutta lupasin itselleni että kasvan. Että en keksi tekosyitä enää kaikkeen. Että en valehtele helpottaakseni taakkaani.

Asun nyt uudessa kämpässä, jonka netti toimii vihdoin. taas selitän. Olin leirillä jossa käveltiin niin paljon että olisin voinut löaihtua varmaan 5kg, mutta mitä tein? Mässäsin. Ja sain kerran suuren läski/ahdistus/ahmimiskohtauksen.

Mua pelottaa koulujen alku. Mun piti olla laiha, 50 kiloinen keijukainen. Mutta painan vieläkin 59 kg. Plussaa on se että jalkani ovat kutistuneet ja maha kasvanut, eikä toisinpäin. Sillä mulla on luonnostaan aika lättänä maha, ja tiedän että se kutistuu takain kun reenit alkaa. Aion pakata viikkoni täyteen reenejä ja käydä lisäks juoksemassa. Kun aikataulu on täynnä, on helpompaa säännöstellä syömimisiä ja koska tanssi tekee mut vaan niin älyttömän onnelliseksi, niin ei äitikään voi valittaa liioista reeneistä. :)

Päälle menee 27 farkkukoko napakasti ja 28 helposti. Tästä olen ylettömän ylpeä. Käsissä ja mahassa on liikaa löllöö, mutta luotan siihen että se lähtee, kun reenitkin alkaa.  Pitkä miinus ovat olemattomiksi kutistunet rinnat. Mutta en ole koskaan halunnutkaan mitään mahdottomia meloneja ja hyväksyin tämän laihduttamien haittapuolen, kun lähdin leikkiin mukaan. Elikkä fiilis ei ole loistava, mutta ei aivan maassakaan.

Tavoitteena on nyt jouluksi 50-55kg, farkkukoko 27 helposti ja 26 napakasti, XXS/XS, 32-36 hartiani ovat kokoa 36. Jos näin käy, vartaloani voisi sanoa melkeimpä mallinvartolksi. 172cm/52kg tuntuisi ihanalta sanoa taikka kirjoittaa tuo lukema.

love ya all! <3

PS. kuvia tulee sitten kun saan oman koneeni käyttööni.